Loading...
Abstract
Ko tÄ te kaituhi e manaleo nei i roto i tÄnei tuhinga, kia Äta tirohia he aha ngÄ huarahi i whÄia ai e ngÄ iwi o PÅhara, hei kawe i a rÄtou mai i te pÅharatanga ki te oranga tonutanga; mai i te noho marara ki te noho tahi; mai i te korekore ki te ao mÄrama. Ko te tuarua o ngÄ pÄtai kei mua i taleu aroaro, he wÄnanga mena i tutuki pai ngÄ kaupapa i wawatahia ai e rÄtou.
E rua ngÄ kÄrero matua e toko ake ana i roto i ahau hei taumarumaru mÅ ngÄ whakaaro me ngÄ kÅrero kua whaleatakotoria i te tuhinga nei, hei whakautu i ngÄ pÄtai matua e rua Å runga ake nei.
Tuatahi, 'Ko te amorangi ki mua, ko te hÄpai Å ki muri'. E hÄngai ana tÄnei whakataukÄ« ki te pÅ«mautanga o ngÄ whakaaro o ngÄ tÅ«puna o PÅhara ki ngÄ kaupapa i kÅkirihia ai e tÅ rÄtou rangatira, me te Ähua o tÄ ngÄ tÅ«puna hÄpai i aua kaupapa. I te tÄ«matanga, nÄ Piupiu Te Wherowhero rÄtou i arataki. I te rÄ nei, ko Te Arikinui, Te Atairangikaahu te manu whakataka pÅkai i te ata hÄpara, e ngÄngahu tonu nei i ngÄ iwi o te marae o PÅhara.
Tuarua, 'KÅ«papa ki raro, Titiro ake.' Koia tÄnei tÄtehi whakataukÄ« whaleahau i ngÄ uri whaleatupu o te marae, o PÅhara, kua waihotia e rÄtou mÄ hei kupu Ärahi i ngÄ uri i runga i te marae, i roto anÅ hoki i te ao hou. He hÅhonutanga anÅ tÅ te whakataukÄ« nei e tika ana kia whakamÄramahia i roto i tÄnei tuhinga, hei whÄki atu i ngÄ rerenga kÄtanga o te Ähua o te whakaaro o kui mÄ, o koro mÄ, me te Ähua o tÄ rÄtou noho i te wÄ i a rÄtou.
Ko te whakatau o ngÄ kÅrero, i tutuki pai i ngÄ tÅ«puna o te marae o PÅhara Å rÄtou manako, nÄ tÅ rÄtou kaha Å« ki te kaupapa o te KÄhui Ariki, me tÅ rÄtou Å« ki te kaupapa o te tupuranga o te papakÄinga o PÅhara hei marae mÅ ngÄ uri whakatupu. Ka noho mai tÄrÄ hei whakatohu i tÅ rÄtou pakaritanga, me Å rÄtou whakaaro rangatira hei tauira mÄ ngÄ uri whakaheke e whai ake ana i ngÄ tapuwae o ngÄ tÅ«puna.
Ko Änei tuhinga hei whakatinana i te ngÄkau nui kia waituhia ngÄ kÅrero Ä ngÄ rÅ«ruhi, Ä ngÄ koroheke, mÅ te marae o PÅhara, kei ngaro katoa atu ngÄna kÅrero e here nei i te ao kÅhatu ki te ao hou.
NÄ te ngÄkau mÄhaki o ngÄ kaumÄtua i whakaae ai kia tuhia te kaupapa nei, kia puta ai ngÄ kÅrero mÅ PÅhara ki te ao mÄrama hei painga mÅ ngÄ uri whakatupu. NÄ rÄtou i whakatÅ«whera te kÅ«aha ki tÅ rÄtou ao hei kuhu atu ki roto mÄ te hunga mahira. Ko ngÄ kongakonga kÅrero i taka iho mai i Å rÄtou puna mahara, kua kohia-Ä-rÄ«penehia hei taonga tuku iho mÅ ngÄ iwi o te marae. E tika ana kia puruhia te mauri o ÄrÄ kÅrero e ngÄ whÄnau me ngÄ uri o te marae.
I tutuki ai te taha rangahau i ngÄ kÅrero kaumÄtua i te whakatÅ« wÄnanga, me te uiui kaumÄtua. I whÄia ngÄ huarahi e rua nei hei kohikohi i ngÄ kÅrero-Ä-waha mÅ te hÄ«tori o PÅhara. ArÄ noa atu ngÄ painga i kitea, o te noho tahi a ngÄ kaumÄtua i runga tonu i te marae, ki te whakawhitiwhiti whakaaro, kÅrero hoki mÅ ngÄ rÄ o mua i waenganui i a rÄtou. Ä, hei whai ake i ngÄ kÅrero i puta i ngÄ wÄnanga, i haere maua ko taku matua ki te torotoro i tÄnÄ, i tÄnÄ o ngÄ kaumÄtua e mÅhio pai ana ki ngÄ kÅrero, hei whakakÄ«kÄ« i ngÄ whÄrua, hei whakawhÄnui hoki i ngÄ kÅrero. I ngÄwari ake taku mahi i te haere tahitanga mai o taku matua, hei hoa mÅku. Ko tÄna, he Äta whakamÄrama atu i te pÅ«take o te rangahau, he whakamÄrama hoki i te whakaaetanga o ngÄ kaumÄtua ki tÄrÄ mahi. I mÅhio pai hoki ia ki ngÄ kÅrero whÄnui mÅ te marae, ki ngÄ tÄngata ka kÅrerohia, Ä, nÄ konÄ i taea e ia te whiu atu Ätehi pÄtai, te whakamÄrama hoki i ahau i muri mai mÅ te Ähua o Ätehi o ngÄ kÅrero kÄore i tino mÄrama mai ki ahau. I tÅ« hoki taku matua hei piriti i waenganui i te kaikÅrero kaumÄtua me te kaiuiui rangatahi kia whakawhiti pai ai ngÄ patai me ngÄ whakautu ki waenganui i ngÄ taha e rua. Koia tÄrÄ taku waimarie i roto i ngÄ mahi uiui kaumÄtua, Ä, koia hoki i tutuki pai ai tÄrÄ taha o te rangahau.
I tae mai ki aku ringa tÄtehi rÄ«pene o tÄtehi wÄnanga i hopukina ai i te tau 1978. NÅ taua tau, i haere ake Ätehi akonga o te Tari Maori o Te Whare Wananga o Waikato, i raro i te maru o Wharehuia Milroy ki te rapu i ngÄ kÅrero mÅ te marae o PÅhara. Heoi anÅ, i tÅ rÄtou hokinga atu ki te kÄinga, kÄore te nuinga o ngÄ kÅrero i hopukina. Ka waihotia te take nÄ kia tÄrewa, Ä, tae rawa ki te tau 1990, kÄtahi ka riro i a ahau te rÄ«pene kotahi i ora mai, hei Äwhina i aku mahi rangahau mÅ tÅku marae.
I rapu mÄramatanga ahau mÅ te Ähua o te noho a te iwi MÄori whÄnui i ngÄ rÄ o mua, i roto i nga pukapuka maha kua tuhia kÄtia. MÅ ngÄ kÅrero mÅ te whenua e tÅ« nei te marae inÄianei, i haere ki te Kooti Whenua MÄori, ki reira kimi ai i ngÄ kÅrero mÅ te rohe o Maungatautari whÄnui, mÅ te marae o PÅhara hoki. NÄ Änei whaiwhainga, kua puta he kÅrero, kua puta hoki he whakaaro hei whakawÄ i ÄrÄ kÅrero, hei whakamÄrama rÄnei i ÄrÄ kÅrero, Ä, koia tÄnei e takoto nei i roto i tÄnei tuhinga. Ka huri inÄianei ki te wetewetetanga o ngÄ wÄhanga o roto i te tuhinga nei.
NÅ namata mai anÅ i tÄ«kina atu ai te rÄkau i te Wao-nui-Ä-TÄne hei tÄrai i te waka o Åku tÅ«puna. TÄnei au e tiki atu nei i te rÄkau hei tauira hanga kÅrero mÅku. Ko tÅ te rÄkau tupu, ki ngÄ whakaaro o tÄnei e tuhi nei, e pÄrÄ ana ki te tupu o te kaupapa kia nohoia te marae o PÅhara e tÅ« ana i raro i te maru o Maungatautari.
ArÄ noa atu ngÄ tauritenga o te tupu o te rÄkau me tÅ te marae o PÅhara tupu, mai i Åna pÅ«takenga hei papakÄinga, ki te puÄwaitanga o te whakaaro kia tÅ« hei marae mÅ te mokopuna a te motu, mÅ ngÄ un whakatupu, otirÄ, mÅ te iwi whÄnui.
E whitu anÅ ngÄ wÄhanga o tÅ te rÄkau tupu e whakatauritehia nei i roto i ngÄ whÄrangi o tÄnei tuhinga. Ko te whenua tonu hei papa mÅ te tupu o te rÄkau, mÅ te tupu hoki o te marae NÅ reira, ka tÄ«mata ake i konÄ.
Type
Thesis
Type of thesis
Series
Citation
Papa, P. C. (1997). KÅ«papa Ki Raro, Titiro Ake (Thesis, Te Tohu Paerua a te Kura MÄtai TÅpÅ« TÄngata). University of Waikato, Hamilton, New Zealand. Retrieved from https://hdl.handle.net/10289/10266
Date
1997
Publisher
University of Waikato
Supervisors
Rights
All items in Research Commons are provided for private study and research purposes and are protected by copyright with all rights reserved unless otherwise indicated.